Tänään olen miettinyt, miksi puhun niin sujuvasti futuurissa. Kenet yritän vakuuttaa siitä, että minulla on suuria suunnitelmia ja myönteisiä odotuksia tulevaisuuden suhteen?
Pyrinkö olemaan pahoittamatta läheisteni mieltä etukäteen? Vai uskonko yhä, että selviän kriisistäni hengissä?
Tosiasiassa taidan suojella itseäni näkemästä seinää umpikujan päässä. Olen jo käyttänyt kaikki mahdollisuuteni muuttaa suuntaa, joten voin enää vain sulkea silmäni ennen törmäystä.
Pyrinkö olemaan pahoittamatta läheisteni mieltä etukäteen? Vai uskonko yhä, että selviän kriisistäni hengissä?
Tosiasiassa taidan suojella itseäni näkemästä seinää umpikujan päässä. Olen jo käyttänyt kaikki mahdollisuuteni muuttaa suuntaa, joten voin enää vain sulkea silmäni ennen törmäystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti