keskiviikkona, maaliskuuta 11, 2009

Lähtökuopat

Sosiaalinen elämäni on vaatinut kuluneet kaksi päivää lähes kokonaan, joten en ole saanut tilaisuutta käsitellä saati kirjata tuntojani. Lienee sanomattakin selvää, että ahdistukseni alkaa kuohua yli.

Sain tänään selville, että otollisin tilaisuuteni poistua näyttämöltä koittaa näillä näkymin puolentoista viikon kuluttua. Takaraja on tiukempi kuin alun perin ajattelin, mutta siihen on sopeuduttava. Muutamalla viikolla ei ole tällaisissa tapauksissa merkitystä - itsemurhan tragediaa ei uhkaa inflaatio.

Lähestyvä deadline pakotti minut kuitenkin harkitsemaan vaihtoehtojani uudelleen. Yritän huomenna hakea itselleni moniammatillista apua, jollaisen tarpeessa olen ollut jo useamman vuoden.

Ainakin muutaman tunnin ajan minulla on vielä toivoa.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

No minun on paako kommentoida. En tiedä millä sinun pään saisi käännettyä ja hirttoköyden silmukan löysemmälle mutta en voi olla välittämättä ja jättämättä viestiä. Jos koittaisit kuitenkin. Yrittäisit vielä. Niin miäkin teen. Joka ainoa aamu. Jokaisen viikonlopun jälkeen. Koita vielä jaksaa ei tässä voi olla kaikki mitä on tarjolla, ei sinulle eikä minulle.